Kämppiksiä

Asuin jossain kokolattiamattojen unelmamaassa. T oli mun kämppiksenä ja sillä oli kouluikäinen poika. Ärsytti, kun joku kävi tahallaan sotkemassa "mun puolen" tavaroita. T oli jälleen koko ajan hukassa. Asuimme aika korkealla, joten sinne piti matkata hissillä, jonka lattia oli vino. Ovien avauduttua oikeassa kerroksessa piti ihan tosissaan kaiteita pitkin kiivetä ulos siitä.

------

Makoilin korkealla teatterin lavalla, jonne ihmiset eivät tarkoituksella nähneet. Taustalla pyöri joku elokuva. Sitten yleisöä alettiin aktivoimaan ja hipsin paikalta vähin äänin. Rapussa pussailin hetken palefacen kanssa. Olimme taas ulkomailla ja T ajoi autoa pitkin keskikoroketta ja yritin vihjailla sille, että mua vähän niinku pelotti. Kadunvarren taloissa oli luodinreikiä.

Kohta T yrittää etsiä häihin sopivaa laukkua, mutta ei osaa, joten P ohjeistaa häntä kokeilemaan aina yhtä kokoa isompaa laukkua, kunnes tulee liian ison oloinen vastaan ja siitä pitäisi sitten ottaa edellinen koko.

VM vastasi mulle aikaiseen synttärikutsuun, jota en muistanut edes lähettäneeni ja mua alkoi ahdistaa.

------

Olin Evolla, jonka päärakennus oli sekoitus vanhaa ja uutta. Oppilaita oli tosi paljon paikalla ja niitä pyöri joka puolella. Etsin T:aa, joka oli vaihteeksi hukassa. Kävin kuitenkin uimassa, oppilaat olivat rakentaneet Keskimmäiselle vievän seikkailuradan, joka päättyi järveen.

Tatuointeja ja passintarkastusta.

Esittelin uutta tatuointia ranteessa T:lle. Olin menossa samoille seuduille, kuin missä T asuu ja hyppäsin kyytiin. Matkalla tajusin, ettei hän asukaan enää siellä missä ensin muistin, mutta pääsisin kyllä sieltä uudestakin paikasta määränpäähäni. Yhtäkkiä muistin, että mullahan oli ihan tuore tatuointi ja en ollut muistanut rasvata sitä ollenkaan! Mä rupesin rasvaamaan ja T pesemään sitä, mutta väriä oli lähtenyt jo tosi paljon. Totesin, että oli pakko mennä uudestaan tatuoitavaksi. Sitten T makoilikin jollain hierontapöydän tapaisella jossain vanhassa kerrostalossa odottamassa jonkun kiinalaisen hoidon alkamista. Hiipparoin vaivihkaa käytävälle, en halunnut häiritä. Löysin tieni ulos ja totesin olevani jossain rajan lähettyvillä. Yhtäkkiä joku vartijanainen lähestyy mua ja vaatii saada nähdä mun passin. Tajuan, että se on jäänyt T:n autossa olevaan reppuun ja en yhtään tiedä missä auto on tai kauan T:lla menee hoidossa. Vartija kirjoittaa jollain polttavalla tussilla käteeni vaatimuksen passinnäyttämisestä, kunhan sen saan käsiini.

Myöhemmin makoilen samaisen kerrostaloasunnon kerrossängyllä ja odottelen T:aa jostain. Kaksi miestä pyörii asunnossa, josta puuttuukin seinät ja näen alla olevat mereen päätyvät kerrostalot. Tuulee ja pelkään, että tipun mereen. Talossa on monta eri tasoa ja tasojen nurkissa on valot. Merellä on joku tehdas monessa pienessä saaressa ja niistä saarista syöksyy tulta ja savua luukkujen avautuessa. Haluaisin saada otettua niistä kuvia, sillä ne näyttävät tosi uhkaavilta. Juoksen rantaa pitkin menevällä tiellä. Toisella puolella huomaan kolmiulotteisen mainoksen. Menen katsomaan sitä lähempää ja rämmin hangessa syvemmälle metsään. Veljeni tullessa lähemmäksi nappaan maassa olevan ison puusälön käteeni ja yritän haastaa häntä miekkailuun. Toiset pyörittelevät päätään, että mikähän tuollekin nyt oikein tuli..

Reissailua

Mä yritin saada veeämmästä seuraa jossain ulkomailla ja kyllähän me sitten luettiinkin jotain lehtiä kyljet kiinni toisissamme jossain sivummalla. Yhtäkkiä tajuttiin, että meidän bussi on varmaan lähdössä ihan sillä minuutilla ja tuli kiire juosten ehtiä siihen. Juostiin aika samaa vauhtia, ja mä yritin näyttää veeämmälle, että kyllä mä pystyn juoksemaan yhtä kovaa kuin se.

(heräsin välillä)

Olin jollain toisella reissulla ulkomailla, luultavasti Venäjällä. Taas oli bussi lähdössä ja meinasin myöhästyä. Muiden tavaroita oli jo pakattu bussiin ja omani olivat kadonneet jonnekin. Niitä oli sekoteltu vääriin kasseihin ja lokeroihin. Niitä alkoi pikkuhiljaa löytyä ja sitten yhtäkkiä hoksasin, että meidän näädät ovat olleet kuljetusboksissaan jossain piilossa ties kuinka kauan! Niitä piti käyttää hiekkalaatikolla ja antaa vettä. Löysin jonkun rakennuksen tapaisen, jossa ne olivat majailleet ja äänen perusteella löysin nuoremman. Kohta löysin kuljetusboksinkin ja huomasin, että olivat saaneet itse vetoketjun auki, mistä olin toisaalta huojentunut, koska olivat tosiaan olleet niin kauan siinä.

Vein näädät bussiin, joka oli puolityhjä ja aloin ihmetellä, miksi osa menee pikkubussilla. Yritin hoono englanti-kuskilta kysellä, että miksi ihmeessä osa menee eri bussilla ja enkö nyt saisi omia tavaroitani ja miestäni siitä toisesta bussista. Matkaemännät vastasivat, että tälle on määrärahat ja siksi käytämme kahta bussia, vaikkakin puolityhjinä. Aloin mutista tästä ympärisöopintoihin liittyvän matkan järjettömyydestä kahdella bussilla. Bussiin käveli jotain pelottavia miehiä, jotka puhuivat hoono englanti, mutta niille saatiin onneksi selitettyä, että tämä bussi ei vie Ähtäriin, jonne olivat siis menossa ja he poistuivat.

Näädät olivat taas unohtuneet ja boksi oli siirtynyt takaovien rappusille. Vetoketju oli taas auki, mutta tyypit eivät olleet karanneet minnekään. Otin boksin syliini ja istuin penkille.

Auto

Mies oli sitten mennyt ostamaan auton! Kuulemma halvalla sillä ehdolla, että se on sitten siinä kunnossa kun on. Auto ei pysynyt paikoillaan, vaikka automaattivaihde oli P:ssä ja käsijarrukaan ei pitänyt. Voi sitä mäkätyksen määrää tästä auton ostosta. Lisäksi olin vähän myöhässä yrttien kasvattelussa kotiseudulla, olihan jo syksy. Mutta niin sieltä vaan pienet vihreät varret yrittivät kasvaa. Postilaatikkokin oli tungettu täyteen postia, tylsiä sanomalehtiä ja mainoksia.

Talvikamera

Menin kaverille käymään autolla. Oli talvi, pakkasta, lunta ja oranssit katuvalot. Kaverin luona olisi pitänyt leikata joltain lemmikkilinnulta (kanan tapainen) kynnet. En saanut siitä heti kunnolla otetta ja se karkasi ja tippuessaan kuoli. Sitten tajusin, että olin tullut entisen firman autolla sinne kylään ja eihän huvikseen ajelut olleet ollenkaan sallittuja. Lähdin vauhdilla etsimään autoa, mutta selvisi, että se on vissiin jo hinattu pois. En olisi sitä parkkipaikkaakaan enää löytänyt tosin.

Istuin kameran kanssa jonkun ulkomaalaisen rakennuksen rappusilla. Oli talvi, mutta lämmin silti. Ihmiset alkoivat jutella kanssani. Yksi mies kysyi osaanko englantia ja juteltiin sitten hetki kameroista. Yritin jynssätä kameran linssiä puhtaaksi, mutta eihän se paidanhihalla kovin hyvin onnistunut. Väkeä alkoi lähteä johonkin konserttiin ja lähdin sitten itsekin. Mukanani oli märkä luuta. Käytävällä selvisi, että siellä onkin luento ja mukana oli tämän entisen firman väkeä. Yritin päästä eri riviin kuin eräs henkilö. Meitä ryhdyttiinkin heti jakamaan ryhmiin.

---
Luuta tuli varmaan televisiosta, jossa mies levitti pikeä vastaavalla luudalla. Kamerasta on ollut myös puhetta eilen.